Vielä kerran: Miksi juuri bordercollie?

Miksi juuri bordercollie? Miks haluut bc:n? Miks just työ bc? Haluatko bortsun vain agilityyn? Oletko miettinyt bordercollieta loppuun asti? Haluatko varmasti bordercollien??

Musta on hyvä, että rodun harrastajat ovat huolissaan rodusta ja siitä, millaisille ihmisille ks. rodun koiria päätyy. Mutta ettekö luota rotunne kasvattajiin vai, mikä siinä on että jos kasvattajan mielestä joku on loistava koti ja myisi sinne ilomielin pennun joidenkin ihmisten (jotka eivät ole eläessään koiraa myyneet, saatika pentua) täytyy tulla kyseenalaistamaan pennun ottajan rotuvalintaa? Tiedän, että jotkut ottavat koiria vain ulkonäön takia tai tyhminä päähän pistoksina, mutta aina kannattaa tutustua vähän ensin, mistä ks. henkilön innostus kumpuaa ennen kuin vastaavaa alkaa keltään tivaamaan! :) (En tarkoita, että itselleni olisi käynyt näin tämä oli yleisesti)

(c) Heidi R.

Miksi minä haluan bordercollien? 

Niin, mikseivät kaikki nuoret harrastajat tyydy villakoiraan tai shetlanninlammaskoiraan tunnetusti helppohin rotuihin? Miksi ne haluavat väkisin malikan, sakemannin, bortsun tai muun palveluskoiran?

Minun kohdallani kyse ei todellakaan ollut palveluskoirasta vaan paimenkoirasta. Kun aloin miettimään oikeasti rotua, joka sopisi minulle pääpainona pienempänä oli tietysti ulkonäkö. n. 12 vuotiaana aloin miettimään asiaa harrastusten kautta, valitsin sitten sakemannin. Puolen vuoden päästä onneksi jo tiesin, että se rotu ei ollut ollenkaan minua varten. Kiinnostuin lampaista ja tätä kautta paimenkoirista yleisesti. Mietin karjakoiraa, kelpietä, mudia ja bordercollieta. En kuitenkaan ole koskaan halunnut haukku herkkää koiraa, näin ollen karjis ja mudi karsiutuivat. Olin pitkään kelpien ja bortsun, sekä jossain kohtaa myös aussien välillä. Aussie kuitenkin karsiutui kun ensinmäisen kerran v. 2012 kävin paimentamassa. Silloin olin vielä bortsun ja kelpien välillä. Siellä ihmisten kanssa juteltuani ja koiria nähtyäni viimeistään bortsu naulaantui. Olihan se tietysti ollut vähän kelpietä edellä sitä ennenkin, mutta silloin viimeistään päätin näin.

Kun aloin perehtyä tarkemmin bordercollieen ja yksilöihin päätökseni vain vahvistui. Ensin olin pitkään sekalinjaisen kannalla, koska niitä sanotaan helpommiksi. Kuitenkin vuosi sitten tajusin viimeistään, että haluan koiran työlinjasta, koska haluan harrastaa paimennusta tavoitteellisesti. Paimennus lajina on kolahtanut ennemmäin kuin täysin. Haluaisin ehdottomasti harrastaa sitä päälajina koirani kanssa! Tästä syystä haluaisin koiran, jolta löytyisi viettiä ja taipumusta lajiin. Muut lajit kuten agility, TOKO, peko ja haku ovat olleet aina taustalla. Olen tiedostanut bordercollien monimuotoisuuden, mutta noihin lajeihin löydän kyllä lainakoiran. Paimennus on laji johon et löydä nuorena aloittelijana lainakoiraa, ainakaan pidemälle ajateltuna. JA kyllä minulle alkuun kelpaa sekunda laadun paimen. En hae työkoiraa edelleenkään vaan ns. harrastelu paimenta, josta voisi olla silti muuhunkin kuin paimennukseen. Lisäksi rotuna bordercollie on suhteellisen terve, mikä on tärkeää. Ennen kaikkea haen oikeaa yksilöä ja tervettä koiraa.

Bordercolliesta puhutaan liikaa rotuna ja liian vähän yksilöinä. On totta, että löytyy vaikeita, kiihkeitä, itsepäisiä ja itsenäisiä yksilöitä. Mutta niin löytyy myös aivan päin vastaisia koiria! Uskon löytäväni tästä laajasta kirjosta koiran juuri minulle ja juuri omiin tarpeisiini. Kesti kuinka kauan kestikään!

(Näin nopeat tiivistetyt ajatukseni, koska postaus vastaus kysymyspostaukseen!)