Noudot, joissa kamera ei ihan pysyny messissä;
RT;
Ja älkää välittäkö liitteiden nimestä "RTK"... meni vähän lyhenteet sekasin..heh...
-tavoitteita, unelmia, tähtiä ja totuuksia-
tiistai 24. helmikuuta 2015
RT ja tottis App 17vkoa!
Oon nyt mietiskellyt, että mitä Appin kanssa rupeis tekemään vähän tavoitteellisemmin, koska huomasin että tää mun tyyli... opetan yhden asian ja siirryn seuraavan (+vahvistetaan jo opittua) ei oikeen pidemmälle ajateltuna toimi. Mitä mä nyt teen ku ollaan tehty jo kaikki, mitä ton kanssa voi ja mihin mun mielikuvitus riittää (se osaa kurkistaa mun sängyn tikapuiden välistä jne.)? Niimpä päätin, että vuoden päähän otetaan tavoitteksi TOKO:n ALO-koe. Nyt ruvetaan siis tekemään niitä liikkeitä rauhassa ja pikku hiljaa. Lisäksi päätin, että voisi olla hauska panostaa nyt myös Rallyyn. Itselle kyltit ovat tutut jo parin vuoden takaa ja noissa liikkeissä ei varsinaisesti ole mitään vaikeaa (App pääsisi varmasti nyt jo läpi niillä avuilla, mitä ALO:ssa on käytettävissä), mutta seuraamiseen aletaan panostaa nyt ihan uudella tavalla. Uudella tekniikalla tulosta on syntynyt ja kahdissa treeneissä... amazing... Ja tämän vastapainoksi ollaan harjoteltu kaikkia turhia ja hyödyllisiä temppuja, mistä sain päähäni taas ne.... koiratanssit... Ne nyt vain vaivaa mua syvästi. Jotenka aattelin, että voisin kerrankin suunnitella kunnollisen koreografian ja harjotella sen täydelliseksi itse, jonka jälkeen lähtisin ketjuttamaan sitä Appille (eli mun vauhdilla joskus toukokuussa...) Tottikset ryhmässä meillä alkaa huhtikuusta. Odotan innolla. Tässä nyt tekemisestä videoita;
Seuruu eilen ja seuruu tänään;
Noudot, joissa kamera ei ihan pysyny messissä;
RT;
Ja älkää välittäkö liitteiden nimestä "RTK"... meni vähän lyhenteet sekasin..heh...
Noudot, joissa kamera ei ihan pysyny messissä;
RT;
Ja älkää välittäkö liitteiden nimestä "RTK"... meni vähän lyhenteet sekasin..heh...
keskiviikko 18. helmikuuta 2015
Mietteitä ja paljastuksia Appista
Se Outi Harjun koulutus postausta antaa vielä odottaa itseään videon saannin takia ja noita kasvattaja kurssin papruja en näin kipeenä oo kovin paljon saanu lukastua, mutta malttia malttia! ;) Meitä oli kuitenki eilen koutsimassa Hanna Nykänen. Kentsu teki ekaa kertaa pakkovalssia eikä kyllä kokemattomuus näkyny missään. Itse olen vähän tehnyt, aika vieras kuvio kuitenkin. Muutenkin ihan huippu reenit oli Kentsun kanssa.. Niin huiput, että Kentsu onpi ilmottu lauantaille kahdelle startille..hihi...
Sitten aiheeseen... Nyt kun Appin kanssa on yhdessä pari kuukautta elelty ni aattelin avata vähän huonoja puolia ja ärsyttäviä tapoja. Ihan ensiksi App oppii asian kuin asian parista-kolmesta toistosta, huonot asiat ekasta. Esimerkiksi kuolemisen oppimiseen se tarvitse sheippaamalla kaksi toistoa, kun taas pöydältä varastamiseen riitti yksi... App sai siis kerran varastettua juuston mun leivänpäältä pöydältä. No arvatkaa yrittääkö se nyt joka kerta "vääähn haistella pöydän vieressä ilmaa"... Murr... Tästä seurasi myös se, että jos mulla on lautasella ruokaa se yrittää tunkea siihen, ai kunnioituksen puutetta vai? Haihtuu se kyllä ku pieru saharaan, kun kerran karjasee et "voi jumav*tunlauta nyt s*tana POIIIISSS"... Pelkkä "pois" kun meinaa sitä että otetaan se yks askel ja tullaan takasi iholle. Olenkin ratkaissut ongelman sillä, että kun itse syön tarjoan sille ensiksi oman paikan johon pyydän jäämään-> haen ruoan ja istun olkkarin lattialle telkkaria katsoen syömään. Katsominen on ok, haistella saa ja myös nousta (mennä omalle kipolle/lelulla leikkimään), mutta jos lähtee mua kohti tuleen murisen sille ja tarvittaessa näytän hampaita. Miettikää kun meillä on vieraita ja tämä tapahtuu, jep... Mutta toimii. Peruuttaa aika näpsäkästi takaisin paikalleen.
Toinen ärsyttävä tapa on hihnalenkkeily. Kun olemme kaksin hän kävelee hihna löysänä polven kohdalla ja otttaa kontaktia aina jos vastaan tulee jotain, mikä ois vähä jänskää tai muuten vaan namin arvosta. Vapaana tullaan heti kutsusta luokse pikapikaa ja tarvittaessa käskystä pysytään lähellä. No sitten kun ollaan laumassa eli joku toinen koira/koirat ovat mukana. Hän kiskoo-mö nyppäsen-hän peruuttaa ja sama alusta. Jos vastaan tulee jotain, mihin toinen koira reagoi ottaa App väistämättömästi mallia esim, toiselle koiralle haukkuminen. Vapaana ei tulla luokse, vaikka juoksisin karkuun vaan vasta kun toinen koira tulee tullaan pikasesti ohimennen nappaamaan nami ja jatketaan matkaa.Kiinni otettaessa juoksee karkuun jos lähdet kävelemään edes katsomatta sivusta lähemmäs... Mistään lähellä pysymisestä puhumattakaan. Nimittäin jos toinen koira käsketään lähelle App tottakai retuuttaa sen kauluksessa tai huulissa kiinni... Ihana...hän on niin itsenäistä ku on kavereita ja niin mammanpoika sit yksinään.
Itsenäisyydestä puheen ollen...(paimen) Bortsu nulikat on mun kuuleman mukaan pentuna itsänäisiä. Juu on tää mun ruipelo vaan semmonen mamman helmoissa pyörivä neitokainen. Se rakastaa köllötellä viekussa, vaatii päivittäin rapsutustuokioita (sillon kun mammalla on parempaa tekemistä) ja tuo leluja jotta voidaan leikkiä yhdessä. Mutta sitten taas toisessa hetkessä sitä ei saa millään rapsutettavaksi vaan hän on päättänyt että ei käy... Luikkii karkuun jos vähänkä sillä silmällä kattoo et ottais syliin saatika sitten hiplailla, varsinki jos kaverit näkee... Ja sitten joskus ei palauta lelua millään. Vaikka yrität toista lelua/ruokaa/pois juoksua ym. Tarjota ni hän on päättänyt, että ei nyt kiitos.
App on myös kova sisustamaan ja askartelemaan. Mun ovenkarmit on valehtelematta sökönä... Kun pikkupaimen haluaa ulos hän myös haluaa ulos. Saattaa välillä jos ollaan mun huoneessa eikä mennä ulos vaik hän kuin pyöris ku just ollaan käyty ni ruveta vähän askartelee karmeja. Kyllä loppuu ilo lyhyeen ja mamma sanooki, että ei peli vetele. Mistään eroahdistuksesta ei ole kyse... Appilla on vaan tylsää ku ei ne luut, aktivointipallot ja lelut jaksa riittää/kiinnostaa koko päivää. Aamun liikunta ei
tuolle nimittäin riitä. Ikkunaa App tykkää stalkata ja tekemisen puutteessa nuoleskella, myös kiva kutiaville ikenille tuommonen kylmä ikkuna... Papereita ei kannata pöydälle/lattialle jättää, koska kotiin palattuasi ne ovat pientä silppua, tosin ei koskaan syötynä vain nätisti leviteltynä. Mini kaktus on kaatunut about kaheksan kertaa ja menettänyt 2/3 mullistaan kun puutarhuri päässyt vauhtiin, meikkipussin sisältökin on itsestään levinnyt vesareissun aikana pitkin poikin lattioita. Yllätinpä kerran ton ihan hiusharja suussa... Laturit on täynnä rakkauden osotuksesta muistuttavia reikiä, ne vähäisetkin jotka vielä toimivat. Parit kuulokkeetkin on tullut hyvästeltyä. Niin ja puhelimen näytössä on pien halkeama, kun App yritti kuuliaisesti sitä mulle tuoda kun se soi... Vääähän vaa innostu. Myös macin selkämystä koristaa hampaan jäljet.
Kaikista paras kuitenkin viimeisenä... Jos App päättää yöllä että nyt riitää nukkuminen. Ni se sit kans on siinä. Se tulee ensin herättämään mut, jonka jälkeen alkaa leikki ja kun siihen kyllästytään niin kaiken kielletyn tekeminen. Koska hän haluaa huomioita heti nyt ja ihmispalvelijan pitäisi aina olla käytössä. Arvatkaa vaan nouseeko koira aamulla kun herätys soi. Jepjep ei... Tosin ONNEKSI nykyään kun sille tarpeeksi vihasena sihahtaa "nyt nukkumaan" se painelee kevytmetallihäkkiinsä luokkaantuneena ja käy nukkumaan. Mahtava persoona.
Sitten aiheeseen... Nyt kun Appin kanssa on yhdessä pari kuukautta elelty ni aattelin avata vähän huonoja puolia ja ärsyttäviä tapoja. Ihan ensiksi App oppii asian kuin asian parista-kolmesta toistosta, huonot asiat ekasta. Esimerkiksi kuolemisen oppimiseen se tarvitse sheippaamalla kaksi toistoa, kun taas pöydältä varastamiseen riitti yksi... App sai siis kerran varastettua juuston mun leivänpäältä pöydältä. No arvatkaa yrittääkö se nyt joka kerta "vääähn haistella pöydän vieressä ilmaa"... Murr... Tästä seurasi myös se, että jos mulla on lautasella ruokaa se yrittää tunkea siihen, ai kunnioituksen puutetta vai? Haihtuu se kyllä ku pieru saharaan, kun kerran karjasee et "voi jumav*tunlauta nyt s*tana POIIIISSS"... Pelkkä "pois" kun meinaa sitä että otetaan se yks askel ja tullaan takasi iholle. Olenkin ratkaissut ongelman sillä, että kun itse syön tarjoan sille ensiksi oman paikan johon pyydän jäämään-> haen ruoan ja istun olkkarin lattialle telkkaria katsoen syömään. Katsominen on ok, haistella saa ja myös nousta (mennä omalle kipolle/lelulla leikkimään), mutta jos lähtee mua kohti tuleen murisen sille ja tarvittaessa näytän hampaita. Miettikää kun meillä on vieraita ja tämä tapahtuu, jep... Mutta toimii. Peruuttaa aika näpsäkästi takaisin paikalleen.
Toinen ärsyttävä tapa on hihnalenkkeily. Kun olemme kaksin hän kävelee hihna löysänä polven kohdalla ja otttaa kontaktia aina jos vastaan tulee jotain, mikä ois vähä jänskää tai muuten vaan namin arvosta. Vapaana tullaan heti kutsusta luokse pikapikaa ja tarvittaessa käskystä pysytään lähellä. No sitten kun ollaan laumassa eli joku toinen koira/koirat ovat mukana. Hän kiskoo-mö nyppäsen-hän peruuttaa ja sama alusta. Jos vastaan tulee jotain, mihin toinen koira reagoi ottaa App väistämättömästi mallia esim, toiselle koiralle haukkuminen. Vapaana ei tulla luokse, vaikka juoksisin karkuun vaan vasta kun toinen koira tulee tullaan pikasesti ohimennen nappaamaan nami ja jatketaan matkaa.Kiinni otettaessa juoksee karkuun jos lähdet kävelemään edes katsomatta sivusta lähemmäs... Mistään lähellä pysymisestä puhumattakaan. Nimittäin jos toinen koira käsketään lähelle App tottakai retuuttaa sen kauluksessa tai huulissa kiinni... Ihana...hän on niin itsenäistä ku on kavereita ja niin mammanpoika sit yksinään.
Itsenäisyydestä puheen ollen...(paimen) Bortsu nulikat on mun kuuleman mukaan pentuna itsänäisiä. Juu on tää mun ruipelo vaan semmonen mamman helmoissa pyörivä neitokainen. Se rakastaa köllötellä viekussa, vaatii päivittäin rapsutustuokioita (sillon kun mammalla on parempaa tekemistä) ja tuo leluja jotta voidaan leikkiä yhdessä. Mutta sitten taas toisessa hetkessä sitä ei saa millään rapsutettavaksi vaan hän on päättänyt että ei käy... Luikkii karkuun jos vähänkä sillä silmällä kattoo et ottais syliin saatika sitten hiplailla, varsinki jos kaverit näkee... Ja sitten joskus ei palauta lelua millään. Vaikka yrität toista lelua/ruokaa/pois juoksua ym. Tarjota ni hän on päättänyt, että ei nyt kiitos.
App on myös kova sisustamaan ja askartelemaan. Mun ovenkarmit on valehtelematta sökönä... Kun pikkupaimen haluaa ulos hän myös haluaa ulos. Saattaa välillä jos ollaan mun huoneessa eikä mennä ulos vaik hän kuin pyöris ku just ollaan käyty ni ruveta vähän askartelee karmeja. Kyllä loppuu ilo lyhyeen ja mamma sanooki, että ei peli vetele. Mistään eroahdistuksesta ei ole kyse... Appilla on vaan tylsää ku ei ne luut, aktivointipallot ja lelut jaksa riittää/kiinnostaa koko päivää. Aamun liikunta ei
tuolle nimittäin riitä. Ikkunaa App tykkää stalkata ja tekemisen puutteessa nuoleskella, myös kiva kutiaville ikenille tuommonen kylmä ikkuna... Papereita ei kannata pöydälle/lattialle jättää, koska kotiin palattuasi ne ovat pientä silppua, tosin ei koskaan syötynä vain nätisti leviteltynä. Mini kaktus on kaatunut about kaheksan kertaa ja menettänyt 2/3 mullistaan kun puutarhuri päässyt vauhtiin, meikkipussin sisältökin on itsestään levinnyt vesareissun aikana pitkin poikin lattioita. Yllätinpä kerran ton ihan hiusharja suussa... Laturit on täynnä rakkauden osotuksesta muistuttavia reikiä, ne vähäisetkin jotka vielä toimivat. Parit kuulokkeetkin on tullut hyvästeltyä. Niin ja puhelimen näytössä on pien halkeama, kun App yritti kuuliaisesti sitä mulle tuoda kun se soi... Vääähän vaa innostu. Myös macin selkämystä koristaa hampaan jäljet.
Kaikista paras kuitenkin viimeisenä... Jos App päättää yöllä että nyt riitää nukkuminen. Ni se sit kans on siinä. Se tulee ensin herättämään mut, jonka jälkeen alkaa leikki ja kun siihen kyllästytään niin kaiken kielletyn tekeminen. Koska hän haluaa huomioita heti nyt ja ihmispalvelijan pitäisi aina olla käytössä. Arvatkaa vaan nouseeko koira aamulla kun herätys soi. Jepjep ei... Tosin ONNEKSI nykyään kun sille tarpeeksi vihasena sihahtaa "nyt nukkumaan" se painelee kevytmetallihäkkiinsä luokkaantuneena ja käy nukkumaan. Mahtava persoona.
maanantai 16. helmikuuta 2015
My valentine
Ensin tähän alkuun muutama räpsy Appista ja vihdoin koulussa valmistuneesta lammaspehmolelusta;
Tiistaina Kentsun treeneissä oli kouluttamassa Outi Harju, mutta kirjoittelen niistä heti kun saan videota. Tallessa on kaikki ratapiirrokset yms. eli jos kiinnostaa kannataa huomenna/ylihuomenna tulla tsekkailemaan sitä. Torstaina käytiin hiihtämässä, mutta ei niistä sen enempää. Ei sujunut. Ensi kerralla uudella taktiikalla ;)
Viikonlopuksi lähdettiin Auraan puolisiskolleni Millalle. Mentiin perjantaina ihan tästä koto Herwoodista Onni Expressillä. Suosittelen. Olivat todella koiramyönteisiä, vain 10e JA matka kesti vain 1h 40min!!! App oli bussisa oma rauhallinen reissumiehensä. Heti nukkumaan vaa. Auraan päästyämme lähdettiin aika piakoin tallille.Sitä ennen App tapasi Millan pumit. Laten kanssa tulivat hyvin juttuun ja Upia lähinnä väistä/sano takasin jos Upi jotain närisi sille. Sitten tallille. Apphan ei iiikinä ennen ollut kopukoita nähnyt (paitsi tietty kasvattaja, mutta u know what I mean...), mutta enpä ite mitään ressaillu. Mun hyväpäinen ja mukautuvainen paimen. App näki hepot ensin etäältä tarhassa eikä kiinnittäny mitään huomiota. Kun otetiin ponit (Millan issikka Birk ja itse ratsastin shettis Jetillä) sisälle niin App tuli kauempana niistä ja kunnioitti niitä. Pian rohkaistui itsekseen tulemaan lähellekkin, kun heppoja laiteltiin. Mentiin ensin kentällä Birkillä. App vähän hätääntyi, kun Milla jäi pitämään Appia ja itse ratsastin. Kuitenkin kun Milla ratsasti no problem. Kun menin shettiksen selkään ei App välittänyt mitään. Lähdettiin maastoon ja tehtiin päälle tunnin lenkki. App meni pääasiassa meidän edellä eikä kuppi kaatunut laukoista tai muusta. Vähän yritti komentaa kun pysähdyttiin, mutta lopetti komennuksella.
Illalla App tapasi myös Pumpuli aka tappajakanin. Ei juuri välittänyt siitä. Kävi haisteleen jaa meni pois. Katteltiin sitten illalla Millsin kanssa Divergent ja Labyrintti. Sitten melkein nukkumaan.
Lauantaina aamusta tallille kera Appin ja Millan pumin Laten kanssa. Tällä kertaa lämmitiin monta tuntia. Oli väsyneet ponit, koirat ja ratsastajat tuon lenkin jälkeen. Ihan huippua. App meni jopa paremmin kuin viimeksi. Keskittyi omiin juttuihinsa, mutta oli kuulolla. Ainut mikä oli vähän ei-niin-kiva, että App kävi leikkimässä hevosten häntäjouhilla. Kommennuksesta lopetti ja onneksi oli turvalliset ratsut alla. Käytiin myös Auran ABC:llä ostamassa karkkia ja App odotteli ulkotarhassa. Yllättävän hiljaakin vielä! Illalla katseltiin Titanic ja Mamma Mia, koska klassikot... ja vedettiin lähes kilo karkkia... hehe..
Sunnuntaina käytiin vielä Laten ja Appin kanssa juoksemassa ja kuvailinkin niitä vähän. Milla jäikin meille sunnuntaina ja jaettuamme mainokset katsottiin LOL elokuva. Douglas Booth <3 Siitten vielä Troiluksen treenit. Oli mielenkiintonen rata. Troilus teki tosi hienosti, mutta fiilis vaisu. Sama juttu ku aina ennenkin ilmapiiri, mutta ihana että Milla oli mukana ja sai hienosti pidettyä Appin hiljaa.
Nyt oon juuri Appin kanssa lähdössä rokotuksille. Huomenna meitä tulee valkkuun kouluttamaan Hanna Nykänen! Torstaina käydään Kentsun kanssa hiihtelemässä ja perjantaina alkaa hiiihtolomaaa <3 Vkl käydään Hannan kanssa katsomassa nuoseva Jupiter! Kasvattaja kurssin matskut tuli. Niistä vähän juttua huomenna/ylihuomenna! Toivottavasti tykkäsitte, vaikka olikin vähän mua tässä sivussa. Blogi ei ole muuttamassa suuntaansa vaan aattelin tehä tästä siskolle mielenkiintosempaa luettavaa.
Tiistaina Kentsun treeneissä oli kouluttamassa Outi Harju, mutta kirjoittelen niistä heti kun saan videota. Tallessa on kaikki ratapiirrokset yms. eli jos kiinnostaa kannataa huomenna/ylihuomenna tulla tsekkailemaan sitä. Torstaina käytiin hiihtämässä, mutta ei niistä sen enempää. Ei sujunut. Ensi kerralla uudella taktiikalla ;)
Viikonlopuksi lähdettiin Auraan puolisiskolleni Millalle. Mentiin perjantaina ihan tästä koto Herwoodista Onni Expressillä. Suosittelen. Olivat todella koiramyönteisiä, vain 10e JA matka kesti vain 1h 40min!!! App oli bussisa oma rauhallinen reissumiehensä. Heti nukkumaan vaa. Auraan päästyämme lähdettiin aika piakoin tallille.Sitä ennen App tapasi Millan pumit. Laten kanssa tulivat hyvin juttuun ja Upia lähinnä väistä/sano takasin jos Upi jotain närisi sille. Sitten tallille. Apphan ei iiikinä ennen ollut kopukoita nähnyt (paitsi tietty kasvattaja, mutta u know what I mean...), mutta enpä ite mitään ressaillu. Mun hyväpäinen ja mukautuvainen paimen. App näki hepot ensin etäältä tarhassa eikä kiinnittäny mitään huomiota. Kun otetiin ponit (Millan issikka Birk ja itse ratsastin shettis Jetillä) sisälle niin App tuli kauempana niistä ja kunnioitti niitä. Pian rohkaistui itsekseen tulemaan lähellekkin, kun heppoja laiteltiin. Mentiin ensin kentällä Birkillä. App vähän hätääntyi, kun Milla jäi pitämään Appia ja itse ratsastin. Kuitenkin kun Milla ratsasti no problem. Kun menin shettiksen selkään ei App välittänyt mitään. Lähdettiin maastoon ja tehtiin päälle tunnin lenkki. App meni pääasiassa meidän edellä eikä kuppi kaatunut laukoista tai muusta. Vähän yritti komentaa kun pysähdyttiin, mutta lopetti komennuksella.
Illalla App tapasi myös Pumpuli aka tappajakanin. Ei juuri välittänyt siitä. Kävi haisteleen jaa meni pois. Katteltiin sitten illalla Millsin kanssa Divergent ja Labyrintti. Sitten melkein nukkumaan.
Lauantaina aamusta tallille kera Appin ja Millan pumin Laten kanssa. Tällä kertaa lämmitiin monta tuntia. Oli väsyneet ponit, koirat ja ratsastajat tuon lenkin jälkeen. Ihan huippua. App meni jopa paremmin kuin viimeksi. Keskittyi omiin juttuihinsa, mutta oli kuulolla. Ainut mikä oli vähän ei-niin-kiva, että App kävi leikkimässä hevosten häntäjouhilla. Kommennuksesta lopetti ja onneksi oli turvalliset ratsut alla. Käytiin myös Auran ABC:llä ostamassa karkkia ja App odotteli ulkotarhassa. Yllättävän hiljaakin vielä! Illalla katseltiin Titanic ja Mamma Mia, koska klassikot... ja vedettiin lähes kilo karkkia... hehe..
 |
| Hullun kiilto silmissä... |
 |
| Rakenne 16vkoa! |
tiistai 10. helmikuuta 2015
Videooseja App 15vkoa!
sunnuntai 8. helmikuuta 2015
Tilanne päivitys
Katselin vähän mihin ollaan jääty täällä blogin puolella ja ollaan kyllä jäljessä. No, nyt tulee tälläinen sekava mitä-häh-täh postaus, sori!
Noseworkin kanssa edistystä on jokseenkin tapahtunut. En ole vielä hakenut eukanlyptystä, joten ollaan tehty ilmaisua ja etsimistä nameilla. Videota voisin kuvailla lähipäivinä teille! Tosiaan etsii jo kolmella purkilla niin, että jätän oven taakse-> piilotan -> avaan oven-> lähetys "missä"-> etsii-> ilmaisee maahan menolla-> palkka purkista-> jatkaa etsintää jne.
Appille ehdottomasti vaikeinta on etsimisen jatkaminen ilmaisun jälkeen. Tarjoaa lähes aina purkkia uudestaan ja luovuttaa vasta, kun näytän että ei ole enää mitään. Oon miettinyt, että pitäisköhän nyt aluks purkki ottaa pois, kun se on löytynyt. Nimittäin kun tuo turhautuu se rupeaa sohimaan purkkeja, mikä taas on huono homma. Myös hallissa pelkkä ilmaisu ja näköetäisyydeltä etsiminen sujuu loistavasti.
Hiihdon kanssa ollan edistytty tosi paljon! Oon käynyt nyt jonkun sormilla laskettavan määrän itekseni hiihtämässä, kun sain käyttööni äidin luistelusukset ja paremmat sauvat. Omat mononi tulivat eilen postista ja myös vetohihna oli sinne kotiutunut. Jee. Käytiin viime torstaina siis ensimmäistä kertaa Kentsun kanssa peltsulla. Kentsu oli heti autosta hypätessään ihan into piukeena ja kun sai valjaat päällensä (samanlaiset ku syksyllä canicrossissa) ni riemu repes. Lähettiin ensin niin, että Kennyn omistaja tuli takana ja alussa lähtikin satasella sen 100m, mutta sit rupes kattelee taakse ni sovittin, että Kennyn omistaja hiihtää jäniksenä edellä ja me lähetään perään about 300-400m pätkiä. Sujui kyllä paremmin, kuin hyvin! Kentsu pysyi koko ajan laukalla ja veti niiin nopeesti ja tasesti. Löydettiin heti sama rytmi ja meno oli jouhevaa. Kerran kaaduin, kun kattelin taakse päin hehe... Tehtiin yksi ohitus ja meidät ohitettiin joku kolmisen kertaa... ei ongelmaa! 2,2km peltsu kierrettiin enkä edes hengästynyt. Saavutiin peltsulle klo:20 ja lähettiin 20.25 miinus alku ja loppuvalmistelut itse lenkkiin meni ehkä 10min? Ja kun ottaa huomioon, kuinka me se lenkki tehtiin (lyhyitä vetoja) niin aika pirun nopeesti tultiin! Ensi to uusiks! ;) Kisatki alko jo houkutteleen.. niiku aina... App venaili tän aikaa vahtien autoa.
Aksan kanssa Troiluksen viime sunnuntaina treenit meni aika huonosti. Ei tullu kontakteista mitään ja kepeilläkin vaan sekoili molemmat. Jotenki turhauttaa koko ryhmä, tilanne ja kaikki... Njäh, saa nähä kui menee tänää. Kentsun viime tiistain treenit oli vähän heikot myös. Vauhtia ei löytynyt kaivelemallakaan ja epäiltiin että olis jumia. Mutta kun itse kopeloin niin vaan pari kohtaa jännitti, muuten rento ja "puhdas". Jaa´a... Teknillisesti kuitenki hyvä. Eilen eli la kisoissakin käytiin Kentsun kanssa! Jännitin jostain syystä tosi paljon, varmaan ku tuomarina oli ihan huippu Harri Huittinen, joka tekee aika vaativita 1.lk:n ratoja. Niin muuten olivatkin. Ekalla radalla oli tosi pahoja paikkoja Kentsulle. Alussa tein taktisesti niin, että otin Kentsun tosi läheltä, jotta alku pätkä päästiin juoksemaan rinnakkain ja saatiin kiva fiilis ja vauhti. Kontaktit otti nätisti, mutta miiitä ihmettä mä sitten sekoilin puomi-rengas kohdassa... olin tekeväni takaa leikkauksen, mutta viime hetkellä päätin että teenki valssin... Onneks Kentsu ei ottanu siitä mitään. Tuli tosi vaikeeseen keppikulmaan puhtaasti. Sitten keppien jälkeen en vetässy sitä ihan tarpeeks seuraavalle hypylle ni juoksi tutun ratahenkilön luo, josta kymppi. Muutoin puhdas, siisti ja nopea rata kaikin puolin. Toinen rata oli HYL:ly eikä lisättävää. Ei vaan sujunu. :D Ekalla radalla sijotus 9. lähes 30 koirasta!
Tokossa ollaan tehty Appin kanssa sillon tällön ja tollon jotain. Jäävät luonnistuu Appilta hienosti. Hallilla toimii ihan samaten ja eilen oli mukana Kentsun aksa kisoissa, jossa tehtiin ihan pienesti jotain ja hienosti teki. <3 Olen tosi tyytyväinen. Kentsun TOKO on kans ALO mallilla, nyt vaan kisoja suunnittelemaan!
Noseworkin kanssa edistystä on jokseenkin tapahtunut. En ole vielä hakenut eukanlyptystä, joten ollaan tehty ilmaisua ja etsimistä nameilla. Videota voisin kuvailla lähipäivinä teille! Tosiaan etsii jo kolmella purkilla niin, että jätän oven taakse-> piilotan -> avaan oven-> lähetys "missä"-> etsii-> ilmaisee maahan menolla-> palkka purkista-> jatkaa etsintää jne.
Appille ehdottomasti vaikeinta on etsimisen jatkaminen ilmaisun jälkeen. Tarjoaa lähes aina purkkia uudestaan ja luovuttaa vasta, kun näytän että ei ole enää mitään. Oon miettinyt, että pitäisköhän nyt aluks purkki ottaa pois, kun se on löytynyt. Nimittäin kun tuo turhautuu se rupeaa sohimaan purkkeja, mikä taas on huono homma. Myös hallissa pelkkä ilmaisu ja näköetäisyydeltä etsiminen sujuu loistavasti.
Hiihdon kanssa ollan edistytty tosi paljon! Oon käynyt nyt jonkun sormilla laskettavan määrän itekseni hiihtämässä, kun sain käyttööni äidin luistelusukset ja paremmat sauvat. Omat mononi tulivat eilen postista ja myös vetohihna oli sinne kotiutunut. Jee. Käytiin viime torstaina siis ensimmäistä kertaa Kentsun kanssa peltsulla. Kentsu oli heti autosta hypätessään ihan into piukeena ja kun sai valjaat päällensä (samanlaiset ku syksyllä canicrossissa) ni riemu repes. Lähettiin ensin niin, että Kennyn omistaja tuli takana ja alussa lähtikin satasella sen 100m, mutta sit rupes kattelee taakse ni sovittin, että Kennyn omistaja hiihtää jäniksenä edellä ja me lähetään perään about 300-400m pätkiä. Sujui kyllä paremmin, kuin hyvin! Kentsu pysyi koko ajan laukalla ja veti niiin nopeesti ja tasesti. Löydettiin heti sama rytmi ja meno oli jouhevaa. Kerran kaaduin, kun kattelin taakse päin hehe... Tehtiin yksi ohitus ja meidät ohitettiin joku kolmisen kertaa... ei ongelmaa! 2,2km peltsu kierrettiin enkä edes hengästynyt. Saavutiin peltsulle klo:20 ja lähettiin 20.25 miinus alku ja loppuvalmistelut itse lenkkiin meni ehkä 10min? Ja kun ottaa huomioon, kuinka me se lenkki tehtiin (lyhyitä vetoja) niin aika pirun nopeesti tultiin! Ensi to uusiks! ;) Kisatki alko jo houkutteleen.. niiku aina... App venaili tän aikaa vahtien autoa.
Aksan kanssa Troiluksen viime sunnuntaina treenit meni aika huonosti. Ei tullu kontakteista mitään ja kepeilläkin vaan sekoili molemmat. Jotenki turhauttaa koko ryhmä, tilanne ja kaikki... Njäh, saa nähä kui menee tänää. Kentsun viime tiistain treenit oli vähän heikot myös. Vauhtia ei löytynyt kaivelemallakaan ja epäiltiin että olis jumia. Mutta kun itse kopeloin niin vaan pari kohtaa jännitti, muuten rento ja "puhdas". Jaa´a... Teknillisesti kuitenki hyvä. Eilen eli la kisoissakin käytiin Kentsun kanssa! Jännitin jostain syystä tosi paljon, varmaan ku tuomarina oli ihan huippu Harri Huittinen, joka tekee aika vaativita 1.lk:n ratoja. Niin muuten olivatkin. Ekalla radalla oli tosi pahoja paikkoja Kentsulle. Alussa tein taktisesti niin, että otin Kentsun tosi läheltä, jotta alku pätkä päästiin juoksemaan rinnakkain ja saatiin kiva fiilis ja vauhti. Kontaktit otti nätisti, mutta miiitä ihmettä mä sitten sekoilin puomi-rengas kohdassa... olin tekeväni takaa leikkauksen, mutta viime hetkellä päätin että teenki valssin... Onneks Kentsu ei ottanu siitä mitään. Tuli tosi vaikeeseen keppikulmaan puhtaasti. Sitten keppien jälkeen en vetässy sitä ihan tarpeeks seuraavalle hypylle ni juoksi tutun ratahenkilön luo, josta kymppi. Muutoin puhdas, siisti ja nopea rata kaikin puolin. Toinen rata oli HYL:ly eikä lisättävää. Ei vaan sujunu. :D Ekalla radalla sijotus 9. lähes 30 koirasta!
Tokossa ollaan tehty Appin kanssa sillon tällön ja tollon jotain. Jäävät luonnistuu Appilta hienosti. Hallilla toimii ihan samaten ja eilen oli mukana Kentsun aksa kisoissa, jossa tehtiin ihan pienesti jotain ja hienosti teki. <3 Olen tosi tyytyväinen. Kentsun TOKO on kans ALO mallilla, nyt vaan kisoja suunnittelemaan!
 |
| App odotteli kaupan edessä, kun kävin postissa. |
tiistai 3. helmikuuta 2015
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)